1957086.jpg
Kunnallisvaalien tuoksinassa heitetään ilmoille monenlaisia ideoita leijumaan eri yhteiskunnan aloilta. Tampereen yliopiston, dosentti Pertti Timonen lausui ilmoille vaalisammakon vailla vertaa. Hänen mielestään Suomeen pitäisi säätä äänestyspakko vaali-innon lisääjäksi.

Äänestyspakko on käytössä mm. Australiassa mutta en tiedä kuinka se toimii ja mitä sanktioita seuraa jos australialaiset eivät noudata äänestyspakkoa. Epäilen vahvasti sitä, että lisäisikö se vaali-intoa ja demokratiassa yleensä vaaleissa kansalaisten äänestäminen on vapaaehtoista.

Byrokratiaa se ainakin lisäisi vaalitapahtumaan kun vaalivirkailijat joutuisivat tsekkaamaan äänestämättä jättä
neitä ja tekemään asiassa mahdollisen lain perusteella jatkotoimenpiteitä. Sitä paitsi äänestyspakkolain säätäminen vaatisi todennäköisesti perustuslain säätämisjärjestyksen.

Suomalaisten vaaleihin osallistuminen eri vaaleissa on laskenut kuin "lehmänhäntä" mutta syyt ovat jossain muualla kuin demokratian suomissa rajoissa. Tietenkin demokratian kannalta on huolestuttavaa, että vaaleihin osallistuminen, äänestämällä, laskee joka vaalissa. Mutta puolueiden tulisi tehdä lujasti työtä kansalaisten luottamuksen palautumiseen politiikkaan, joka on yhteisten asioitten hoitamista.

Tavan takaa puolueet ja poliitikot kompastelevat toimintalinjoissa ja antavat näin itse sytykkeitä epäluottamuksen ilmapiirille. Lähes tuoreessa muistissa ovat hallituksen ministerien kompastelut julkisuudessa, henkilökohtaisissa asioissa, ne ovat omiaan lisäämään epäilyksiä siitä, että yhteisten asioitten hoidossa on jotain hämärää tai asioita hoidetaan omaa etua ajatellen kehittyvien maakuntien miesten kanssa.

Tällaiset asiat saavat ihmiset vieraantumaan yhteiskunnan päätöksen teosta niin, että he eivät edes tunne hallituksen ministereitä tai päätöksentekojärjestelmää sekä jäävät kotiin kun pitäisi käyttää tärkeintä vallan valtikkaansa, äänestyslippua.

Äänestämättömyys johtaa siihen, että kotiin vaalipäivinä jäävät sellaiset ihmiset, joiden tulisi vaikuttaa politiikan suuntaan yhteiskunnassa niin, että heidän yhteiskunnalliset asiat olisivat kohtuullisella tolalla. Tutkimuksien mukaan yhteiskunnassa hyvin pärjäävät kyllä hoitavat edunvalvontansa, joka näkyy mm. nykyisen hallituksen politiikassa.

Vaalien äänestysprosentin nostamiseen ei tule säätää äänestyspakkolakeja vaan äänestyslipun pudottaminen tulee olla vapaaehtoista. Ihmisten vaaleihin osallistumisaktiivisuuden keinot tulee hakea muilla keinoin, olisiko poliittisilla puolueilla sekä eri yhteiskunnan päätöksentekoelimillä syytä tarkistaa toimintatapojaan vastaamaan kansalaisten käsityksiä yhteisten asioitten hoidosta?