Porvarihallitus pelaa kaksilla korteilla kun sen Kokoomusryhmä vyöryttää Suomen turvallisuuspoliittiseksi ratkaisuksi liittymistä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon (North Atlantic Treaty Organisation NATO).

 

Kokoomuksen napapoliitikot: mm. puolustusministeri, eduskunnan puhemies ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ovat tulleet julkisuuteen asiassa ja vaikuttaa siltä, että se on Kokoomuksen poliittis-strateginen valinta. Samalla kun valmistellaan puolustuspoliittista selontekoa eduskunnalle.

 

Kokoomuksen natoviestin taustalla voi olla muita poliittisia tarkoitusperiä kuten Kokoomuksen politiikkakilven kiillotusta kun se on ryvettynyt viimeaikoina. Mutta tosiasiahan on se, että kokoomusajattelijat ovat ajaneet Nato-ratkaisua kuin käärmettä pyssyyn viime vuosina. Tai mitkä sen motiivit ovat juuri nyt, kun he ovat nostaneet Nato-asian agendalle?

 

Hyshys – pääministeri Vanhanen vaikenee kuin muuri Nato asiasta mutta hänhän on julkisuudessa sanonut, että keskeneräisistä asioista ei pidä puhua ja lisäksi kun Nato-ratkaisu on kirjattu hallitusohjelmaan niin, että se ei olisi ajankohtainen tällä vaalikaudella.

 

Kepun [1]pihaviriä puoluesihteeri on "laitettu" nuhtelemaan hallituskumppania kun se on tehnyt uusia turvallisuuspoliittisia avauksia eri foorumeilla, ettei Kokoomus ottaisi kansalaisten silmissä johtavan hallituspuolueen roolia?

 

Maailma on muuttunut totaalisesti ympärillämme ja uudet uhat sekä mahdollisuudet ovat edessämme, halusimme sitä tai emme. Julkisuudessa on julkaistu erilaisia tutkimuksia suomalaisten käsityksistä turvallisuuspoliittisista ratkaisuista ne antavat vain viitteitä siitä, että mihin suuntaan Suomen turvallisuusasioita tulisi ohjata.

 

Naton perustamisen aikoihin (4.4.1949) oli kova poliittinen ja sotilaallinen kilpailu lännen ja idän välillä. Sopimusartikla [2]viidessä on puolustusstrateginen pykälä, joka takaisi jäsenmaalle Nato-sopimukseen liittyneille puolustusyhteistyön jos jotain jäsenmaata vastaan olisi kohdistunut hyökkäys.

 

Artikla on edelleen sopimuksessa mutta se on kirjattu aikakautena, jolloin Neuvostoliitto sekä myöhemmin Varsovanliitto (14.5.1955 / lakkautettu 1.7.1991) olivat olemassa ja kuten tunnettua molemmat niin Neuvostoliitto sekä Varsovanliitto ovat romahtaneet maailman melskeissä. Pykälän olemassa oloa voi perustella nykypäivänä sillä, että terrorismin uhka (uhasta on jo riittävästi esimerkkejä nähty) eri puolilla maailmaa on olennainen osa turvallisuuspoliittista ajattelua.

 

Suomen natokeskustelun eräillä suunnilla tunnetaan Nato vastenmielisyyttä siitä syystä, että Yhdysvalloilla on johtava rooli puolustusliiton toiminnassa. Kieltämättä Yhdysvallat on käyttänyt Natoa härskisti hyväkseen ajaessaan omia etujaan maailman politiikassa, ainakin tällainen kuva on muodostunut julkisesta kirjoittelusta. Mutta millaiset ovat Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut lähivuosina?

 

Politiikan napamiehet-ja naiset ovat sitä mieltä, että Nato-ratkaisu ei ole ajankohtainen tällä vaalikaudella. Suomen turvallisuuspoliittisista ratkaisuista tulee järjestää laaja kansalaiskeskustelu niin, että kun ratkaisujen aika tulee, niin kansalaiset ovat perillä siitä, että mistä päätetään eli Nato asiasta tulee järjestää kansaäänestys.

 

Ennen selvityksiä Nato-ratkaisusta ei ole syytä naulita kantojaan lukkoon vaan eri turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja tulee punnita ratkaisutekohetkellä kun lisäksi maailma muuttuu nopeatempoisesti ympärillämme. Kansanäänestyksen jälkeen, on tulos sitten mikä tahansa niin, pulinat pois kuten Johannes Virolainen tapasi sanoa.

---