Maailman vesivarannot arvioidaan olevan [1]1 386 miljoonaa km³, josta suolaista vettä on 97,5 prosenttia. Ihmiselle juomakelpoista vettä maapallon kaikesta vedestä on 2,5 prosenttia. Suurin osa siitäkin sijaitsee toistaiseksi jäätyneenä (luku 1 68.7 %) Grönlannissa ja Etelämantereella ja muilla arktisilla alueilla.
Ihmiselle juomakelpoista makeaa vettä on pohjavesissä n. 29.9. prosenttia siis luvusta yksi. Maapallon asukkaista on 1,1 miljardia (vuosi 2006) ihmistä vailla [2]puhdasta vettä ja 1,8 miljoonaa lasta kuolee joka vuosi ripuliin kun ei ole puhdasta vettä ja käymälät eivät ole asianmukaisia. [3]Maailmassa kuolee n. 6000 lasta, joka päivä janoon mutta se ei ylitä uutiskynnyksiä. Saastuneesta vedestä on muistutettu meitä suomalaisia mm. Nokia vesikriisin aikana, jonka seurauksista Nokialla käristään edelleen.
YK:n ja EU:n piirissä keskustellaan siitä, että pitäisikö vesi määritellä perusoikeudeksi kun vettä ollaan yksityistämässä kovaa vauhtia kauppatavaraksi. Vedestä on tulossa samanlainen kauppatavara kuin öljy ja sitä on kaupallistettu vauhdilla mm. "suomalainen" Nord Water vie Päijänteen vettä Saudi Arabiaan ja siellä on eräiden lähteiden mukaan n. 400 miljoonan euron vesimarkkinat.
Pohjavesi on yksi makeanveden lähteitä ja uusiutuva luonnonvara. Mutta liian suurissa määrin käytettynä se ehtyy ja uusiutuu hitaasti, kuten mm. Intiassa on käynyt kun Coca Cola perusti sinne virvoitusjuomatehtaan, Mehdiganjiniin Intian Varanasiin. [4]Tehdas kuivutti paikallisten asukkaiden lähteet ja käynnisti mielenosoitukset tehdasta vastaan. Vesipula liittyy myös ruoan tuotantoon ja vedestä sekä ruoasta tulee yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista lähivuosina.
Veden tulisi olla perusoikeus ja mm. EU on esittänyt vesihuollon avaamista kansainväliselle kilpailulle. Tämä on erittäin arveluttava toimenpide ja siitä ei ole juurikaan keskusteltu Suomessa johtunee kaiketi siitä, että Suomen vesihuolto on pääsääntöisesti kuntien omistamien yhtiöiden hallussa.
Vesihuollon keskittyminen yksityisiin käsiin on johtanut lukuisissa kehitysmaissa siihen, että ihmisillä ei ole varaa vesijohtoveteen mm. Maailman Pankki tukee nyt veden kaupallistamista ja vesilaitosten yksityistämistä esim. kehitysmaissa.
Yksityisillä firmoilla on 10 prosentin siivu maailman vesihuollosta. Eurooppalaiset vesialanjätit ovat erittäin kiinnostuneita vesimarkkinoista, Suez ja Vivendi Environnement, kun ne hallitsevat kaksi kolmannesta maailman vesimarkkinoista. EU:n tulee asettaa rajoituksia veden kaupallistamista vastaan niin, että se säätelee Euroopan pohjavesivaroja.
Maailman vesimarkkinat ovat viiden toimijan käsissä, ellei YK tee EU:n tukemana maailman laajuista makeanveden sopimusta, joka pitäisi kytkeä YK:n Ilmastosopimukseen, niin tulemme näkemään hyvin lyhyellä aikavälillä konflikteja ja sotia maailman pohjavesistä. Lisäksi YK:n piirissä tulisi luoda pohjaveden säästösuunnitelma maailman rikkaille valtioille, joka perustuisi sitoumukseen ja vesi tulee tunnustaa ihmisten perusoikeudeksi.
Kommentit