Suomalaisten peruselintarvikkeiden hinnat ovat nousseet samaan tahtiin kuin koko maapalolla elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet. Mielestäni nyt tulee puhua maailman laajuisesti, taloudellisesta toiminnasta, elintarvikkeiden tuottamisesta jne. ei ole suljettua talouksia, jotka kykenivät säätelemään julkisentalouden toimenpitein hintojen vakautta pysyvästi.
Elintarvikkeiden hinnat määräytyvät pitkälti markkinaehtoisesti, jolloin hintoihin vaikuttavat maailman energiakustannusten ja muiden tuotantokustannusten nousu. Lehtitietojen mukaan suomalaisten ruokakori on kallistunut yli 30 prosenttia kolmessa ja puolessa vuodessa. Kolmessa ja puolessa vuodessa!
Peruselintarvikkeiden hintojen nouseminen on syönyt palkkojen korotukset reippaasti samoin kuin muut peruskustannukset ovat lähteneet nousukiitoon mm. asuminen, liikkuminen jne. Elintarvikkeiden hintojen nousu nakertaa sitä taloudellista liikkumavaraa, jota perheillä on lisäksi kun hallitus kaavailee huomattavia peruspalveluiden hinnan korotuksia mm. päivähoitomaksuihin.
Hallitusohjelmassa oleva ruoanarvolisän pudottaminen 12 prosenttiin ei ole toteutumassa aivan lähiaikoina ja sen vaikutukset hintoihin alentavasti, Pellervon Taloudellisen Tutkimuksen mukaan, olisivat 3,5 prosenttia. Erään tulkinnan mukaan elintarvikkeiden hinnan nousut johtuisivat kaupan halusta ennakoida mahdollinen ruoanarvonlisän tulo mutta tätä tulkintaa en allekirjoita.
Ruoanhinnan kohoaminen on maailman laajuinen ilmiö, kuten olemme nähneet ja kuulleet kehitysmaiden [1]ruokamellakoista. Maailmanpankin tilastojen mukaan viljalajikkeista mm. vehnän maailman markkinahinta on noussut 130 prosenttia, riisin 75 prosenttia ja maissin 31 prosenttia vuodessa tämän vuoden-08 maaliskuuhun mennessä.
Suomalaisessa elintarviketeollisuudessa painitaan samoissa ongelmissa kuin globaalisti kaikissa elintarvikeyrityksissä maailmalla. Ruoanhinnan korotuksia on odotettavissa jälleen toukokuussa kun teollisuus neuvottelee kauppaketjujen kanssa sisään ostohinnoista.
Ruoanhinnan korotuksista syntynee ns. lumipalloefekti, joka vaikuttaa ihmisten toimeentuloon ja sitä kautta ihmiset siirtyvät ns. halvimpien elintarvikkeisiin. Tämä seurauksena elintarviketeollisuus painii jälleen kannattavuusongelmissa ja oletettavasti elintarvikeyritysten uudelleen järjestelyt jatkuvat, jolla on vaikutuksensa alan teollisuuden työntekijöihin, elintarviketuottajiin jne.
Hallituksen edustajat sanovat, että ruokaomavaraisuudesta pidetään kiinni mutta johtaako se siihen, että, ottaen huomioon maailmanmarkkinatilanteen ja elintarviketeollisuuden kannattavuusongelmat Suomessa, ruokateollisuus on lopulta kahden suuren tuottajan käsissä?
Peruselintarvikkeiden tuottaminen tulee olla kansallisilla toimijoilla niin, ettei olla riippuvaisia muista elintarviketuottajamaista, ellei tästä pidetä kiinni niin se uhkaa kansallista itsemääräämisoikeutta.
Vertailevia tutkimuksia ruoanhinnasta tekevät monenlaiset toimijat Suomessa mutta on se nuorison kielellä sanottuna sikakallista, jos esim. tomaattikilon hinta nousee kolmessa vuodessa + 91 prosenttia tai kevytmaidon + 21 prosenttia (3 litraa). Mihin tämä ruoanhinnan nousu lopulta johtaa suomalaisessa yhteiskunnassa?
[1] Ruokamellakat
Kommentit