1149901.jpg


Joulua on vietetty jo vuosisatoja ja sillä on  kristilliset perinteet, johon on liitetty ns. maaliset joulutavat. Moniko nykyihminen on mieltänyt sen, että joululahjaperinne tulee kristinuskosta. Lahjojen antamisenperinne tulee kolmelta viisaalta Itämaantietäjältä, jotka kävivät kumartamassa kristinuskon keskeisen henkilön Jeesuksen syntymää Betlehemissä kun he olivat kertomuksen mukaan saaneet merkin siitä, että Israelin Betlehemissä syntynyt lapsi on tuleva Messias.

 

Jeesus Nasaretilainen ja siitä syntynyt kristillinenliike on ollut ja on ihmiskunnan merkittävin aate sekä filosofia. Nykymenossa ehkä olisi syytä nostaa kristinuskoon liittyvä [1]Vuorisaarna uudestaan esille ja ihmisten mielten ohjenuoraksi. Ihmiskunnan maalistuessa tilalle on tullut aatetyhjyys, joka sallii hävyttömän riiston ihmisyydessä, [2]nykyorjakaupan, luonnonvarojen ja ympäristön brutaalin tuhoamisen sekä kaupallistamisen.

 

Mutta se joulunhenki, jota tavoittelemme nyt niin kiihkeästi erilaisilla tavoilla, tavaroilla ja uskomuksilla on kadonnut. Kuka sen kaappasi omiin tarkoituksiinsa? Osittain bisnesmiehet ja nytkin he kuuntelevat kassakoneiden kilinää. Usein miten uskonnollisen musiikin säestyksellä ja laskevat samaan tahtiin kuinka paljon euroja syntyi ihmisten lahjaperinteestä.  Voin kertoa, että hengellisten laulujen soittaminen jouluna rahakassakilinän keskellä loukkaa periaatteitani suunnattomasti. Toivoisin, että kauppiailla olisi vähän häpyä tässä hengellisen musiikin käytössä kauppapaikoilla.


Toisekseen yhteisöllisyyden katoaminen yhteiskuntarakenteiden muuttuessa on ollut ihmis-sukujen yhteenkuuluvaisuudelle tuhoisaa niin kuin eräs henkilö radiossa sanoi, että mummot ja papat rahdataan koristeiksi hoitolaitoksista tuomaan nykyihmiselle joulunhenkeä, minusta se on hyvin sanottu. Mielestäni jouluhenki on siinä, että välitämme toisistamme. Tuo kanssa ihmisistä välittäminen on ihmisyyden eräs mittari.

 

Nykysuomessa, joka on tänään yltäkylläisyyden maa jättää osan ihmistään tästä yltäkylläisyydestä osattomaksi. Kirkon leipäjonot ovat vain kasvaneet ja Suomen tunnetuimman hyväntekijän [3]Veikko Hurstin poika, Heikki, järjestää edelleen köyhille ja yhteiskunnasta syrjäytyneille toivonvaloa elämään. Tunnetta siitä, että joku välittää nykysuomen kaikista osattomimmista.

 

Nykyihmisten juurettomuus purkautui traagisesti loppuvuodesta Jokelassa. Tämän traagisen tapahtumasarjan sanomaton viesti oli se, että nuorten elämässä tulee olla läsnä. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen, jotka huolehtivat heistä. Koska sinä lukijani olet sanonut ystävällesi, vaimollesi, miehellesi, lapsellesi jne. että Olet Minulle tärkeä ihminen ja mitä Sinulle kuuluu tai olemmeko me aidosti läsnä läheistemme elämässä?