Menneessä maailmassa toimineet valtiot kuten entinen Itä-Saksa, joka on nyt osa nykyistä Saksaa, kaatui jo ajat sitten mutta edelleen se on otsikoissa kun muutamat suomalaiset politiikkajussit olivat tekemisessä sen erittäin härskin turvallisuuspalvelu Stasin kanssa.

Suomen Suojelupoliisi tietenkin harrasti vastavakoilua ja selvitti kutka olivat vieraan valtion salajussien kanssa tekemisissä. Sikäli kun asiassa ei ole tapahtunut maanpetoksellista toimintaa, josta SUPO olisi todennäköisesti toimittanut ko. henkilöt käsi-ja jalkarautojen valtakuntaan, niin eikö asia olisi syytä haudata menneen maailman kammioihin tai tehdä tilit selviksi menneisyyden kanssa.

Suojelupoliisi sanoo, että he eivät julkaise suomalaisnimiä vaikka politiikan entiset ja nykyiset kärkijussit huutavat sitä kuorossa törkysanaseppojen hyvällä avustuksella. Ns. Supo sanoo edelleen, että ei tipu ja huutokuoro vain yltyy mutta olisiko aikanaan päätöksen nimilistan pimittämisestä tehneiden syytä katsoa peiliin?

Mitä oleellista nimilistan julkaisemisella saavutettaisiin yhteiskunnan kannalta ja JOS asiaan ei liity maapetoksellista toimintaa. Alkaisiko uusi ihmisjahti? Kuten Rusiepisodin aikana tapahtui ja jatkuu edelleen sekä tämä episodi tulee yhteiskunnalle hyperkalliiksi eli jokaiselle suomalaiselle veronmaksajalle.

Sanomattakin on selvää, että demokratiassa ei saa olla sellaisia salaisuuksien kammareita, joista kansalaiset ja kansan valitsemat edustajat eivät ole tietoisia. Yhteiskunnan kannalta on merkitystä myös sillä, että ns. keskeneräisistä asioista ei käsitellä torikokouksissa tai valtion toimintastrategioita ei myydä vieraan valtion edustajille. Eräs poliitikko on ehdottanut suomalaista totuuskomissiota selvittämään asiaa eli suomalaisten yhteyksiä entisen DDR:n edustajiin, EHKÄ tämän voisi olla yksi menettelytapa pestä ”tahraiset kädet” menneisyyden kanssa.