Internet on tuonut lähes kaikkien ulottuville maailmanlaajuisen kirjaston, jonka avulla voi etsiä kulloinkin ihmisenmieltä kiehtovia tietoja. Tiedontuottajat lehdet, televisiot, radiokanavat jne. ovat entistä kiinnostuneimpia kotipöydillä hyrräävistä tietokoneista. Yleisradioyhtiömme julkaisi netissä Areena sivuston, jossa voit joko reaaliajassa tai jälkikäteen seurata ohjelmia tai maailman tapahtumia. Samalla muut sähköisen viestinnän kanavat ovat ottamassa haltuunsa internet-sivustoja.

Mediatalojen kiinnostus nettiä kohtaan johtuu bisneksenteon vainusta, jonka he ovat haistaneet sekä tehdyt tutkimukset ihmisten netin käytöstä tukevat tiedonvälityksen suuntautumisesta nettiin eli ihmiset viihtyvät netin parissa entistä enemmän. Netissä on kaiken lisäksi valtaisat mainosmarkkinat. Bisnes-sedät(-tädit) ovat tämän oivaltaneet ja tulevaisuudessa tiedonvälityksen mainosrahavoitot kerätään osaksi verkkosivujen avulla. Virallisia tilastoja tekevä [1]Tilastokeskus kertoo tutkimuksessaan, että nettiä käytti vuonna 2006 n. kolme neljästä 15–74-vuotiaasta suomalaisesta eli kolme miljoonaa henkilöä.

 

Netin tarjoamat tiedonvälityksen mahdollisuudet ovat omaksuneet myös monet kansalaisyhteiskunnan toimijat kun mm. ammattiliitoilla ja joillakin ammattiosastoilla on omat sivustonsa. Netillä valttina on sen nopeus kun sekunnin murto-osissa voidaan julkistaa tietoa sekä vastaanottaja voi ottaa vastaan tiedon omaan tahtiinsa (tai olla ottamatta).

 

Lisäksi mediamonopolit eivät kykene käyttämään nettiä valtapoliittisiin tarkoituksiinsa kuten eräät valtalehdet ovat tehneet, Suomen poliittisessa historiassa, tukemalla kirjoituksillaan eräitä vallanpitäjiä.

 

Sähköistä tiedonvälitystä säädellään laeilla mutta netin valvomin on erittäin työlästehtävä lainvalvojille. Mikä on nähtävissä kymmenissä sivustoissa, joissa voi roimia mitä tahansa asiaa kuten mm. ihmisiä tai levittää peräti perättömiä juttuja joutumatta siitä minkäänlaiseen vastuuseen väärän tiedonlevittäjänä. Netissä ilmoitetut asiat jäävät lähes ikiajoiksi [2]palvelimen syövereihin, maailman laajuisesti, kun siitä pitää huolen mm. Google tai jokin muu hakukone. Mikäli nimesi tai kuvasi esiintyy jollain nettisivustolla niin voit olla varma siitä, että Google hakukone löytää kuvasi tai muita tietoja sinusta ventovieraitten ihmisten töllisteltäväksi ehkä sattumalta, jota erilaiset nettivelhot hyödyntävät tarkoituksiinsa.

 

Uteliaisuudestani elämän ilmiöitä kohtaan googletin nimeni netissä ja sieltä pläjähti kymmenittäin samannimisiä henkilöitä eri puolilta maata eri nettiyhteyksissään. En yhtään ihmettele nyt, että sähköpostiini tulvii Viagra tarjouksia. Tarjouspostiin vastaamalla olisi Viagraa nyt kaapeissani seuraavaksi sadaksi vuodeksi.

 

Millainen netti on tulevaisuudessa - hallitseeko tietojärjestelmä meitä vai hallinnoimmeko me sitä? Ennustajaeukot ovat povanneet monen vuodenajan, että netti tulee kaatumaan tai se kaatuu sähköisen terrorismin harjoittajien toimesta. Nettiterroristit ovat onnistuneet monissa yhteyksissä vaikeuttamaan tai vaurioittamaan sähköistä tiedonvälitystä esimerkkinä lähiajalta tästä ovat mm. pankkien tietojärjestelmiin murtautumiset sekä YK:n pääsihteerin nettisivustolle tunkeutuminen.

 

Lähes kaikki tiedonvälitys liikkuu sähköisesti tai tietojärjestelmät hoitavat yhteiskunnan toimintoja, jotka ovat erittäin haavoittuvia vaikka tietoturvajärjestelmiä pyritään suojaamaan virtuaaliterroristihyökkäyksiltä. Tulevaisuuden-netti ei tule ehkä syrjäyttämään nykyisiä paperisia tai sähköisiä tiedonvälityksen muita välineitä vaan ne elävät rinnakkaiseloa. Tietokoneiden yleistyessä puhuttiin, että paperin kulutus laskee mutta käytännössä se on lisääntynyt kun ihmiset haluavat käteensä paperin luettavaksi. Tulevaisuudessa myös Suomessa voidaan äänestää netin välityksellä mutta lisääkö se kansalaisdemokratiaa niin se on toinen juttu. Sähköiset välineet voivat toimia vain apuvälineenä ihmisille. Mutta se ei voi syrjäyttää fyysisen yhteyden tarvetta, joka kuuluu ihmisyyteen.