Ihminen on tuhoamassa ahneudessaan ja rikollisjoukkioiden avustuksella maapallon elämän kulmakiviä peruuttamattomalla tavalla, ei yksistään ilmasta käsin vaan myös kalatalouden ja maatalouden osalta. Maailman merien ryöstökalastusta tapahtuu kaikilla maailman merillä ja suurilla järvialueilla, vaikka kansainväliset kalasuojelukomissiot ovat kansainvälisen lain säädännön kautta yrittäneet laittaa ryöstökalastusta kuriin.

_______________________________

 

Laittomasti kalastava Salvora -niminen alus. Sen miehistö yrittää kätkeä henkilöllisyytensä kommandopipoilla, ja aluksen nimi on peitetty, mutta se tunnistettiin silti Salvoraksi. Alus kalastaa laittomasti Eteläisellä jäämerellä. Kuva ja teksti Greenpeace.

_________________________________________

 

Ryöstötroolausta harjoittavat kalastuslaivastot ovat useinmiten ns. mukavuus lippujen alla, joita ei toistaiseksi ole saatu edesvastuuseen kun niitä suosivat sellaiset valtiot, jotka viis veisaavat kansanvälisistä sopimuksista ja laeista. Ryöstökalastuksessa käytettävät pitkäsiimat ja pohjatroolaus kalastustekniikat tuhoavat peruuttamattomasti myös sellaisten eliölajeja, jotka eivät kelpaa kalarosvoille. Maailman merien yksi kuningaskaloista on mm. Tonnikala. Tonnikala on kaksimetrinen ja 700-kiloinen tasalämpöinen kalalaji, joka selviää myös äärioloissa mutta se on kiihtyvän teurastuksen kohteena kun siitä maksetaan mm. Tokion kalapörssissä 172.000 dollaria siis yhdestä kalasta.

 

Eurooppalaiset käyttävät 40 prosenttia kaikesta tuontikalasta ja yksistään Tonnikalaa on pyydetty Välimerellä sushi ja muille markkinoille (sushi = japanilainen perinneruoka) nelikertaisesti kestävään tasoon nähden. Ryöstökalastuksen aiheuttama tuho maailman merillä vaikuttaa myös perinteisesti kalastuksesta eläviin yhteisöihin Välimeren ja Afrikan Atlantin rannikoilla kun se joutunut teollisen sekä laittoman kalarosvoushyökkäyksen kohteeksi. 

Afrikan Victoria-järven rannalla olevilla tansanialaisilla ei ole varaa muuta kuin Niilin-ahvenen perkeisiin. Ahvenia fileoidaan 35 laitoksessa ja tuotanto kuljetetaan lähinnä Eurooppaan ja Israeliin. Afrikkalaisten luonnonvarojen ryöstö on ollut vuosisatainen maaluonnonvarojen osalta ja nyt heiltä ryöstetään myös merien ja järvien tarjoamaa ruokaa. Ryöstökalastusta harjoittavat tahot ottavat voittonsa Euroopan ja Aasian satamissa.

 

YK:n arvion mukaan maailman valtiot menettävät tuloja ryöstökalastuksen seurauksena yli 3,3 miljardia euroa. Merellisen ruoka-aitan ekologiaa ollaan tuhomassa peruuttamattomasti tai ne uusiutuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Yli 70 prosenttia kalastusalueista maailman merillä on biologisesti vaarassa liikakalastuksen takia.

 

Euroopan Unionin pitää nostaa kalastuspolitiikkansa uudelleen arvioinnin kohteeksi kun se on peräisin 70-luvulta, jossa sovittiin, että jäsenvaltioiden kalastustroolit voivat kalastaa vapaasti toistensa talousvesillä 200 meripenninkulmaan asti pois lukien 12 meripeninkulmaa rannikkovyöhykettä. Pohjanmeren kalastustroolit syyllistyvät myös meren ekologian horjuttamiseen kalastusalueillaan. Kalastuksessa tulee kalastusverkkoon myös sellaisia lajeja, jotka eivät ole ns. arvokkaita tai ne eivät täytä EU:n kokovaatimuksia. Samalla EU:n tulee tiukentaa kalastuspolitiikkansa meren ekologian näkökulmasta katsoen.

 

Kalataloudelle tulee luoda myös sellaiset eettiset säännökset, joihin myös kuluttaja voi vaikuttaa ostopäätöksillään. Kuluttajapakkauksissa tulee olla selkeät merkinnät siitä, että kalastus on suoritettu yleisesti hyväksyttyjen kansainvälisten lakien mukaan. Kalatuotteet ovat ravinto-opillisesti ihmiselle parasta ruokaa kun se sisältää A-, D-, E- ja B-vitamiineja ja magnesiumia, jodia, fosforia, rautaa, kuparia ja kalsiumia kun se myös samalla on hyvä proteiinin lähde.

 

Yksittäisenä esimerkkinä itselläni on jääkaapin pakasteessa seitikalapaketti, jossa todetaan että se on pyydetty Luoteis Atlantilta. Mutta mitään tietoa siitä, että olenko syyllistynyt sellaisen tuotteen ostamiseen jonka kalastuksen yhteydessä on heitetty takaisin mereen sellainen kalalajisto, josta ei ole ollut Findukselle (elintarviketuotantoyhtiö) hyötyä tai onko se kalastettu pohjatroolauksella minulla ei ole tai tiedon ollessa käytettävissä kala olisi jäänyt kaupan kala-altaaseen.

 

Euroopan Unionin tulee luoda sellaiset pelisäännöt kalastukseen, Suomen tulee kalastusasiassa aloitteellinen, että yksittäinen kuluttajan voi tehdä valintoja luotettavasti niin että hän ei joudu pohtimaan kaupan kala-altaalla kalastuksen eettisiä pelisääntöjä.

 

Kirjoituksen taustamateriaalit National Geographic Suomi nro 5 Karu totuus – Ahneus vie kalatkin vedestä, Mitä kalaa voi syödä hyvällä omalla tunnolla ja Greenpeace; Liikakalastus EU:ssa – yleinen kalastuspolitiikka, Katoava tonnikala, Liikakalastus.

 

Maailman kalatalouden kriisistä voi lukea syventäviä artikkeleita verkossa mm. http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/meret tai kirjastoista löytynee National Geographic Suomi nro 5.