Elintarviketyöläisten työehtosopimusneuvottelut ovat saaneet monenlaisia käänteitä. Uudenlainen operaatio työantajan taholta oli se, että kun mm. liha-alaa uhkasi kolmen päivän lakko. Niin se levitti yrityksissä tiedotetta, jossa se lupasi töihin tuleville pääsisäisen arkipyhäkorvaukset. Työnantajan rikkurivärväys olisi onnistuessaan merkinnyt järjestäytyneelle ammattiyhdistysliikkeelle kuoleman suudelmaa ja samalla se olisi lyönyt ay-liikkeen polvilleen, jolloin se olisi sanellut ehdot työnteolle yrityksissä. Samoin työantaja uhkasi tuotanto-osastoja jalkauttamisella, joka käytännössä tarkoitti työsulkua.

Tes-neuvotteluista ei ole tihkunut juuri mitään tietoa koska osapuolet käytännössä harjoittavat uutissulkua. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on kutsunut liittovaltuustonsa koolle kiirastorstaiksi, jolloin valtuuston pitäisi ottaa kantaa neuvottelutulokseen. Kysyä voi miten liittovaltuuston jäsenet voivat ottaa objektiivista kantaa neuvottelutulokseen kun he saavat kokouksessa eteensä ns. neuvottelutuloksen.

Liittovaltuuston jäsenet ovat täysin sopimusneuvottelukunnan antaman arvion varassa, asioiden näin ollessa ei voida puhua demokraattisesta päätöksenteon menettelystä. Mutta mikä oli se pyhäkolminaisuus, jolla neuvottelut käynnistyivät? Mitä oleellista myötäkarvaan sukimista on tapahtunut molempien osapuolten toimesta kun työntekijä ja työnantajaliiton välinen työehtosopimus sorvataan viikossa kun tähän asti kaikki asiat ovat olleet levällään kuin Jokisen eväät.

Mitä työntekijä osapuolen neuvottelijat ja työnantajan neuvottelijat ovat luvanneet toisilleen? Kun tällainen takinkäännös tapahtui parissa vuorokaudessa ja työehtosopimusta sorvataan kiihtyvällä tahdilla kiirastorstaiksi. Toivottavasti neuvottelutuloksesta ei tule elintarviketyöläisille kiirastulen päiviä!