1582621.jpg

Kuva Wikipedia.fi:Kiinalainen Timanttisuura,

vanhin tunnettu painettu kirja,

Tang dynastian ajalta vuodelta 868.

Säilytyspaikka British Library.(kansalliskirjasto).

 

Ajatteletko koskaan tietoisesti sitä, että teemme paljon sellaisia asioita elämässämme joilla on vuosisatainen "perimä" sekä historiallinen ulottuvuus ja jotka ovat jalostuneet nykymuotoonsa tietyn kehityskaaren kautta.

 

Katselin televisiosta eräänä iltana keskusteluohjelmaa, jossa oli haasteltavana mm. YUP-yhtyeen solisti Jarkko Martikainen. Haastattelija kysyi, että miten yhtyeen laulut syntyvät. Martikainen sanoi kirjoittavansa ne käsin ja sitten vasta tietokoneella. Hän perusteli käsin kirjoittamista sillä, että hän "tuntee olevansa ikiaikaisen perinteisen käsityön jatkaja" (lainaus ei ole sanatarkka).

 

Tuo Martikaisen haastattelulausuma aiheutti aivomyrskyn päässäni. En ole koskaan ehkä tietoisesti ajatellut asioita tästä näkökulmasta, että ihminen tekee monia, ellei satoja asioita elämässään, jotka periytyvät satojen vuosien takaa. Ihmisen kirjoitetun kielen ja [1]"paperin" keksimisen jälkeen kirjoitettujen sanojen "massa levitykseen" käytettiin käsinkirjoitettuja tekstejä.

 

Olen eri järjestötoiminnan vaiheissa törmännyt käsikirjoitettuihin järjestölehtiin se on vaatinut sen ajan ihmisiltä äärimmäistä sitkeyttä ja uskoa sanomansa oikeutukseen. Kun keksittiin sanojen tai kuvien levitykseen puupiirrospainotekniikka, joka kulkeutui Eurooppaan [2]Kiinasta ja 1400-luvulla keksittiin irtokirjainpainotekniikka.

 

Niin tällaisen kehityskaaren kautta on tultu nykyiseen puhutun tai kirjoitetun tekstin "räjähdysmäiseen" levitystapaan, ja nyt tiedämme lähes reaaliajassa maapallon tapahtumat. Nykyhetkessä sanoja ja kuvia vyöryy eteemme sellaisella vauhdilla, että on erittäin työlästä erottaa se olennainen tieto, jota kulloinkin tarvitaan ihmisen elämässä.

 

P.S. Oppinut tuttavani on kommentoinut blogi kirjoituksiani ja hän on sitä mieltä, että ne ovat liian pitkiä luettavaksi internetissä, näin ehkä on?, jatkossa pyrin kirjoittamaan aiheen ytimen "pähkinän kuoreen". Olennainen asia tai valokuva on aina tietysti tekijänsä näköinen.


[1]  Kirjapainotaito