Pankkipalvelut Suomessa ovat menossa kasvottomaksi palveluksi, jolloin henkilö ei välttämättä tapaa fyysisesti pankin edustajaa. Suomalaiset ovat ottaneet käyttöönsä laajasti pankkiasioittensa hoitamisessa konekieliset välineet kuten maksuautomaatit, kännykät, [1]pankkikortit ja [2]verkkopankit.

Yritin verkkopankkiasiakkaana tässä taannoin soittaa pankkini Hyllykallion konttoriin mutta tätitomera pankin pääkallon paikan puhelinkeskuksessa tarjosi vain palvelukeskuksen kasvottomia virkailijoita kun kuulemma pankissa ei ole virkailijoilla henkilökohtaisia alanumeroja. Ilmoitin tätitomeralle (äänestä päätelleen), että haluan keskustella asiastani vuosia pankkiasioitani hoitaneen virkailijan kanssa ja kysymyksessä oli erään asian tarkistamisesta. Pankkitoiminta on myös luottamuksellista asiakastoimintaa ja minä olen asioinut ko. virkailijan kanssa useita vuosia. Keskustäti lupasi välittää soitto pyynnön ja virkailija soitti parin tunnin kuluttua kun asia olisi voitu hoitaa puhelinsoitolla! En tiedä olenko urautunut tässäkin asiassa, kenties?

 

Aikoinaan Nurmon Kirkonkylässä oli kolme pankkia Säästöpankki, Osuuspankki ja Kansallis-Osake-Pankki eli KOP:n konttori. Tosin Nurmon kaupalliseen keskukseen on muutaman pankin konttori sijoittunut kun asiointi liikenne on keskittynyt Hyllykallion alueelle. Nyt vain Otto-automaatti könöttää R-kioskin seinällä ns. Nurmon keskustassa mutta kuinka kauan kun automaatista pitäisi olla [3] 10 000 nostoa kuukaudessa. Yhden automaatin ylläpitokustannukset ovat 20 000 euroa vuodessa. Otto-automaatteja oli vuonna 1996 2298 kappaletta ja vuonna 2005 1689.

 

Pankit vain tykkäisivät jos he voisivat poistaa raha-automaatit kun se toisi säästöjä 35 miljoonaa euroa mutta ei se automaatin käyttö ainakaan ilmaista ole kun tiedustelet sateen ja loskan keskellä tilisi tilaa automaatin syövereistä niin tiedustelusta rapsahtaa maksu saldokyselystä, niin kuin kaikki Otto-automaatin käyttäjät tietävät. Otto-nimi automaateille on periytynyt pankkikirjan sivulta, jossa olivat sivut otolle kun tililtä nostettiin rahaa.

 

Pankkitoiminta on menossa kovaa vauhtia itsepalveluksi kun ihmiset hoitavat, jopa pienemmät laina-asiansa ns. konekielisesti ja vastaus tulee lainahakemukseen sekunnin sadasosissa verkkopankissa. [4] Lainahaun helppous voi johtaa siihen, että pankkien riskiluotot kasvavat. Ennen vekselin hakuprosessissa joutui nokakkain pankin edustajan kanssa, jolloin kyettiin arvioimaan vipin hakijan luottokelpoisuutta henkilökohtaisesti. Onko tässä uuden pankkikriisin yksi siemen?

 

Konekielisessä asioinnissa on monia hyviä puolia mutta siinä vaaratekijänsä kun yhteiskunnalliset terroristit tekevät myyrän työtä, josta mm. Nordea-pankki on kärsinyt laajemmin. Mutta hämärämiehet ovat aina askeleen edellä kun turvallisuus ratkaisuja mietitään pankeissa.

 

Pankkitoiminta on nykyään voitollista toimintaa, kun vain numerot suihkivat tiedonsiirtoverkoissa, siitä on ollut osoituksena kauppaketjujen ja vakuutusyhtiöiden kiinnostus pankkitoimintaa kohtaan. Samalla pyrkimyksenä on imuroida sisään rahaa, jolla kasvatetaan ko. yritysten liikkuvaa pääomaa. [5] Tulevaisuuden pankkitoiminta on todennäköisesti entistä enemmän vain numerojen siirtoa verkoissa ja pankkikorttien suhinaa kauppojen kassoilla ja asiakas vain kuittaa ostoksensa numerosarjalla kaupan kassalla.

Voimme nähdä vielä sellaisen ajan, että pankkitoiminnassa nykyisenlaista rahaa ei ole enää käytössä vaan kaikki toimii numeroilla ja tietosirutunnisteilla. Mutta raha käsitteenä tulee säilymään vaihdannanvälineenä, jolla saadaan erilaisia asioita ihmisten kulutustarpeisiin tai se toimii kansantalouden mittarina. Pitkä on ollut rahatalouden matka maksuliikenteen oravannahka-ajasta ja tavaroiden vaihtotaloudesta nykyiseen numeroiden suhinaan. Mutta kenties pankkitoiminnassa konkreettinen raha säilyy vielä vuosikymmeniä vaihtotalouden mittarina tai sitten ei.

[1] Vuonna 1981 otettiin ensimmäiset pankkikortit käyttöön. Lähde; www.otto.fi 70-luvulle saakka käteistä sai nostaa pankeista vain pankkikirjalla.